Siis mä oon vegetaristi. Se alko sillon kun mä pyörin Katan kanssa, se oli tosi intohimonen eläinten oikeuksien puolesta, Animalian jäsen ja kaikkee, turkismiekkarit tuli sen kanssa kierrettyä ja kaikki, ja sillon mä hiffasin että hei, ne eläimethän mitä mä syön kuolee, ne tapetaan. Sen jälkeen mä en vaan pystyny syömään lihaa, siis joka yö kun mä olin syönyt lihaa niin mä näin ihan hirveitä painajaisia missä mä oon millon mikin eläin ja mut vaan tapetaan, tapetaan, tapetaan. Siis en mä täysi vegaani oo, kyl mä maitoo ja munia juon ja syön, niiden takia ei eläimiä tapeta, mut muuten ei vaan voi.

Tää kaikki olis ihan hyvin jollei olis yhtä juttuu - mä kaipaan sitä lihan makuu tosi paljon. Ne sanoo että jos lopettaa lihan syönnin niin kohta sitä ei kaipaakaan, mut mä kaipaan. Kata teki tosi hyvää vegesafkaa enkä mä itekään pöllömpi kokki oo, mut aina vaan nousee se ajatus että ihan nannaahan tää on mut jos vaan paistas paketin jauhista ja heittäs mukaan, se olis se puuttuva elementti. Jos mä kuljenkin vaikka vaan Hesen ohi niin vesi nousee kielelle, mut jos mä kävisin vetää sen tupla-aterian siellä niin seuraavana yönä olisin taas lehmä sika kana ankka hevonen.

Siks varmaan kasvissyönti ei ookkaan se mun the thing noin niinku aatteiden puolesta. Oon mä siinä skenessä jollain lailla mukana, mut mun todellinen passio on naisten oikeudet, ennen kaikkea naisten oikeus aborttiin. Pystytteks te uskomaan miten takapajunen tän maan aborttilainsäädäntö on? Ihan kuin nainen olis joku synnytyskone, valtion nataliteettiorja! Mäkään en tienny tästä mitään ennen kuin se yks onneton päivä sen jälkeen kun mulla ja Katalla oli menny jo poikki mut se vaan tuli mun ovelle maha pystyssä. Mä olin ihan paniikissa, hoin vaan että mee lääkäriin, lääkäriin, se parantaa, mut Kata vaan sano että ei pysty enää, oli jo liian myöhäistä. Ja sit joka kerta kun elatusavut lohkes mun tililtä mä aattelin että helvetti, tää maa tarttee lisää feminismiä, nyt sen vasta tajus miten feminismi hyödyttää myös miehiä.

Niin mä sit rupesin lukemaan siitä aiheesta ja uskallan väittää että harvat tekee tän puolesta töitä täällä yhtä paljon kun minä. Kerran mä sit rupesinkin selittämään tästä ja kasvissyönnistä yhelle Nilsille meidän duunista kaljalla päivän jälkeen, Nils on kova helluntailainen, ja jossain vaihessa se varmaan luuli olevansa fiksukin kun se kysy että eiks nää kaks juttuu oo ristiriidassa, kyllähän siinä abortissakin vauva kuolee, ja mä vaan olin pää käsissä silleen että ei, Nils, ei, ei se oo yhtään sama, ei se sikiö ei vauva vaan sikiö oo silleen ihminen siellä niinkuin me, se on vaan kasa soluja, kaikki toi murhapuhe on vaan jenkkivaikutteista propagandaa (lähes kaikki matsku mitä mä luen abortista on myös tehty Jenkeissä mut ei nyt puututa siihen) ja mä veikkaan että just sillä hetkellä mun päähän tuli se miljoonan taalan avartuminen, se metaforallinen hehkulamppu sytty, ja mä vaan kättelin Nilsiä ja juoksin heti kotiin

Ja mun piti tiedustella tätä vittu kymmeniltä farmeilta ennen kun löysin jonkun joka suostu mutta oli se sen arvosta koska painajaisia ei tullu enää ja

Te ette uskokaan miten mureata voi syntymätön lehmä olla.