Saatana kun olin ihan hiessä jo siinä vaiheessa kun se kaikki alko. Kävelin Hämeenkatua pitkin ja kesä oli lähestulkoon keskipisteessään, pari päivää juhannuksen jälkeen. Taivas oli pilviä täynnä mutta jotenkin ne aina meni auringon ohi just sillä tavalla että mollukka säteili energiaansa suoraan minuun. Niinku voitte olettaa niin kuuma oli kuin pingviinin pillussa ei ole, mulla oli jano, kusetti, nälätti, vaatteet haisi ja vitutti. Siinä ei sitten auttanut yhtään kun kattelin niitä pilviä ja yhtäkkii huomasin että helvetti, niistähän muodostuu sanoja, ja ne sanat oli HAISTA VITTU.

Muutkin huomas ne sanat, ne katteli taivaalle ja osotteli ja osotteli toisiaan ja osotteli vähän lisää taivasta, ja kaikki suunnilleen jähmetty paikalleen tuijottamaan niitä sanoja, jotkut tais rukoillakin, mut ne sanat vaan oli siinä. Ne oli pilvistä tehty, ne pilvet aaltoili silleen vähän oudosti mutta sanat pysyi, ja ihmiset toljotti, ja sitten tuuli hajotti sen pilvimuodostelman ja ihmiset jo vähän silleen huoahti ja mä huoahdin myös (en kovin paljoo kun suu oli ihan kuivana siitä kuumuudesta) mut sitten se pilvimuodostelma rupes liikkumaan uudestaan ja siitä muodostu sanat IHAN TOSI, MÄ VIHAAN SUA NIIN PALJON, ja sillon mä tiesin että se oli mulle tarkotettu.

Ja mä huusin taivaalle että VITTU JÄTKÄ ALAKS RYHTYY MULLE ja ihmisten päät käänty muhun ihan salamana, sinne tuli muutakin porukkaa, niistä tuli sellanen rinki mun ympärille, mä en välittäny sillä mulle ei kukaan vittuile, ei edes taivas. Ja sillon kaikkialta lens lintuja, ne lens taivaalle isoon rinkiin, ja siihen rinkiin keskelle tuli sanat SÄ ET JÄTKÄ OO MITÄÄN, ja mä oon ihan pöpinä jo siinä vaiheessa, mun niskassa verisuonet sojottaa kun mä puristan käsii nyrkkiin ja karjun että MÄ EN VÄLITÄ ONKO SIELLÄ JUMALA VAI SAATANA MUT MÄ EN SUA PELKÄÄ ja ne linnut hajaantu ja muodosti sanat NO EI OO MUT EI NEKÄÄN SUA FANITA.

No sit mä katoin että hei, tossahan on spreipullo, ja pikkuhiljaa mä spreijasin siihen maahan sellasen valtavan kokosen perseen ja nuolen joka osotti siihen perseeseen. Mua ihmetytti miks kukaan siinä väkijoukossa ei tehny mitään mut toisaalta miks olis? Koska siellä oli sillä hetkellä vielä kuumempi kuin äsken ja mäki olin lähes kuollu siinä vaiheessa kun siihen nuoleen päästiin mutta ei auttanu, jokin vimma vaati jatkamaan. Ja sit kun mä sain sen valmiiks mä vaan katoin ylöspäin ja näytin keskisormee. Sen siirto.

Se ei sit vastannu enää mitään. Koko ajan oli vaan kuumempi ja kuumempi, mä otin vaatteet pois koska ne oli liimautunu ihoon ja niin otti muutkin ihmiset, ja yhtäkkii joku mummo siellä väkijoukossa kupsahti, se vaan kaatu maahan ja veri virtas, ja mä kattelen ympärille niin helvetti, kadulla on sanomalehti ja se kytee, siellä on niin kuuma niin vitun kuuma, perkele siellä kuolee lisää ihmisiä ja mäkin tunnen oloni heikoksi, mä istun, mä makaan, puut sytyy palamaan, kaikki syttyy palamaan, kaikki on tulessa, mä oon tulessa, mut ne liekit ei polta mua jotenkin, kai mä vaan jotenkin jatkan vihan voimalla eteenpäin, ja multa taitaa mennä taju vähäks aikaa

Mutta sit mä herään, mä kattelen ympärille, on kuin tuli olis syöny kaiken, rakennukset on karstana, kaikkialla leijuu noki, mutta yhtään nokea ei oo sen ympyrän ympärillä minkä ne ihmiset muodosti, ja mun piirtämä perse on vielä maassa, ja mä nousen ylös, mun tarttee kattoo vaan kerran sinne taivaalle niin se taivas on ihan musta, on jo pimeetä, vain tähdet on taivaalla, ja ne tähdet rupee liikkumaan ja niistä muodostuu teksti, ja se teksti sanoo NO OK SÄ VOITIT TÄLLÄ KERTAA.