Suoleni oli liikahtanut. Pyyhittyäni peräpeilini nousin seisomaan, nostin housuni ylös, vyötin kupeeni ja olin raukea. Harvinaisen tyydyttävä ulostus ei ollut johtunut vain kakan kiinteydestä ja helposta ulostulosta ja pyyhinnän vaivattomuudesta vaan myös siitä että kerrankin julkinen vessa, johon olin hätääni joutunut ulostamaan, oli puhdas ja hajuton. Pönttö oli kiiltelevä, lattialla ei kusta ja seinillekään ei ollut edes kirjoiteltu mitään. Hämmästyttävää! Seinille...

Seinille oli kirjoitettu jotain! Juuri nenäni eteen! Se ei ollut siinä viittä sekuntia aikaisemmin, siitä olin varma - se oli jostain ilmestynyt siihen! Eikä tuo tekstikään ollut tyypillinen seinäkirjoitus - siinä luki vain "ONKS TÄÄL KETÄÄN LAHDESTA?" ja ottaen huomioon että olin itse Tampereella en käsittänyt miksi kukaan kirjoittaisi sellaista tämän nimenomaisen vessan seinään. Tuijotin tuota hämäävää tekstiä ja sitten suljin silmäni. Ehkä se katoaisi ja maailmani olisi taas järjestyksessä!

Mutta se teksti ei kadonnut. Sen rinnalle oli ilmestynyt toinen teksti. Tämän tekstin viesti - tekstiviesti? - oli "TEINIÄITIYS ON JEES T. MIRKKU -91". Katsoin ympärilleni. Seinät olivat olleet puhtaat, synnittömät, kuin Neitsyt Maaria - mutta nyt ne olivat kirjoitusta täynnä! Eräs viesti ilmaisi kryptisesti vain "TJ 0", toinen sanoi "SEXI SEURAA LAHDESSA?? KAKSI KIIMAISTA KOLLIA" ja kolmannen sanoma oli "APULANTA ON PARAS."

Nämä viestit olivat järjettömiä, mielettömiä! mutta ne saivat minut tuntemaan suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta kuin koskaan aikaisemmin. Kerrankin tunsin että elämässäni oli tapahtunut käänne. Selittämättömien asioiden virtaan astuminen oli ainoa vaihtoehto, mutta miten toteuttaisin sen? Tussi! Taskussani oli tussi! Vapisevin käsin kaivoin sen esiin ja otin korkin pois. Mutta kun ryhdyin kirjoittamaan seinälle, tussi ei toiminut. Olin seota!

Ratkaisu tuli minulle kuin salama kirkkaalta taivaalta. Kaivelin taskujani maanisesti ja löysin kuin löysinkin sieltä kolme euroa. Nopeasti viskasin yhden euron vessanpönttöön ja tiesin että olin toiminut juuri oikealla tavalla. Kirjoitin tussilla seinään nopein harakanvarpain "KETÄÄN TAMPEREELTA?" ja euforia valtasi minut. Kyllä! Tunsin että koko Suomi lukisi nyt viestiäni! Mitä tämä on? Onko tämä hulluutta? Ja uusia viestejä ilmestyi vessan seinälle jatkuvasti, solkenaan, virtana, niissä puhuttiin seksistä, musiikista, armeijasta, kaikesta, nämä vessan seinät sykkivät ja olivat täynnä elämää, ja minä tiesin mitä olisi tehtävä seuraavaksi,

Heitin vessanpönttöön toisen euron ja nopeasti kirjoitin tekstin "LOGO LEHMÄ", ja tekstini katosi, silmieni edessä, ja sen tilalle tuli lehmän kuva, Mansikin silmissä paistoi rakkaus koko maailmaa kohtaan ja minua kohtaan, se oli kaunein lehmä ikinä, pyhä lehmä, ja näin kuinka sen ympärille ilmestyi hymynaamoja, kyllä, vessanseinä hyväksyi tekoni, vessanseinä halusi minun olevan osa sitä, ja silloin ovi avautui ja sisään tuli siivooja

Siivooja katsoi minua, vessan seinää, hän oli transsissa, minä olin transsissa, kolmas ja viimeinen euroni, heitin sen vessanpönttöön, siivooja katsoi minua, minä katsoin häntä, ja katsomatta taakseni kirjoitin vessanseinään "SIIVOOJA NÄYTÄ TISSIT", ja kun hän otti paitansa pois kurotuin koskettamaan häntä.