Anu saapui kotiin vasta pimeällä. Voipuneesti huokaisten hän riisui kengät jalastaan eteisessä ja jäi katsomaan kenkäläjää joka valtasi hitaasti mutta varmasti alaa vanhojen Hesareiden, mainoslehtisten ja tippuneiden hanskojen keskeltä. Suurin osa oli Nikon kenkiä. Anu tuijotti kenkiä hetken ajan ilmeettömästi, tulkitsemattomin ajatuksin, puuskahti sitten äkäisesti, ripusti takin siististi naulaan ja hoippui olohuoneeseen. Niko ei ollut kotona. Pöydälle oli jäänyt puoliksi juotu maitopurkki ja likaiset astiat. Anun kasvoille tuli tuima ja vihainen ilme kun hän vihaisesti tömistellen siirsi likaiset tiskit lavuaariin ja kaatoi hapantuneen maidon vessanpönttöön. "Siivotkoon ja tiskatoon itse saatana", välähti hänen mielessään.

Jääkaapissa oli lähinnä valo, eilisen ruoan jäänteet oli laitettu siististi purkkiin. Siispä Anu laittoi ne lautaselle ja söi, yksin. Ikkunoista ei tullut valoa, ja televisiosta ei tullut katsomisen arvoista ohjelmaa. Anu laittoi television äänettömälle ja söi hiljaisuudessa, katsellen mykkiä suutaan aukovia ihmisiä ja hämmentäviä väliotoksia. Uutiset.

Niko saapui kotiin puoli kahdeksan maissa. Hän kolisteli eteisessä, potki kengät jalasta, jätti ne keskelle lattiaa, hoippui olohuoneeseen ja rojahti sohvalle Anun viereen. Anu luki iltapäivälehden viihdeosiota.
"Miten meni päivä?", kysyi Niko velvollisuudentunnosta ja alkoi samalla etsiä katseellaan kaukosäädintä. Anu ojensi sen kysymättäkin hänelle. Niko vaihtoi kanavaa pari kertaa ja jäi sitten katselemaan väsyneenä jotain. Anu luki hetken, asunnossa oli hiljaista.
"Mmh, joo, niin", sanoi hän sitten hajamielisesti, nousi sohvalta ja käveli tietokoneelle. Siinä hän luki postinsa, vastasi ystävilleen, lähetti sähköpostia esimiehelleen, toisin sanoen suoritti arkipäivän rutiineita.

Kymmenen maissa Anu meni nukkumaan. Niko jäi olohuoneeseen katsomaan televisiota joka oli liian kovalla. Anua korpesi, verenpaine tuntui nousevan kattoon. Eikö se ukko osannut edes laittaa telkkaria hiljemmalle? Anu käänsi pahantuulisena kylkeä ja nukahti.

Seuraavana aamuna hän heräsi. Niko nukkui edelleen hänen vieressään. Tiskit olivat edelleen lavuaarissa. Anun sappi kiehui yli, kahvinkeitto jäi väliin ja hän poistui kiirellä töihin. Niko heräsi yhdentoista maissa, katseli ympärilleen ja käveli jääkaapille. Ei mitään. Ajatuksissaan hän soitti Anulle.
"Tuotko ruokaa kaupasta?" Vastaus ei ollut epäselvä. Parin minuutin kuluttua Niko marssi sisuuntuneena kohti kauppaa. Pipo oli unohtunut kotiin.

Illalla Niko oli jo kotona Anun saapuessa ja kirjoitti tietokoneella jotain. Anu näki taas kengät eteisessä ja tällä kertaa tarttui tuumasta toimeen. Sisuuntuneesti manaillen hän laittoi kengät paikoilleen.
"Etsä vois joskus laittaa näitä johonkin, näihinhän kompastuu joka jumalan aamu", korotti hän ääntään. Niko nieleskeli leipänsä ja irrottamatta katsettaan ruudusta huusi jo tutuksi käyneen ihanjustiinsa.
"Ne ovat olleet siinä jo kolme päivää!", tuhahti Anu. "Mä siivosin ne nyt. Kävitkö kaupassa?"
Niko myönsi käyneensä. Anu avasi jääkaapin valmiina sättimään miestään, mutta hyvin kerätty ja kasvatettu kiukku katosi, kun kävi ilmi, että kaikkea tarpeellista oli jo. Tiskit olivat edelleen lavuaarissa.
"Sun vuoros tiskata!"
"Joo, ihan just."

He söivät ateriansa - jauhelihakastiketta, pastaa ja salaattia - hiljaa. Niko pohdiskeli työasioitaan. Anu pohdiskeli firman tulevan Tallinan-retken käytännön järjestelyjä. Puoli kymmeneltä Niko nousi, riisui vaatteet ja meni suihkuun. Siellä hän harjasi hampaansa ja alkoi peseytyä. Kesken suihkun hänen mieleensä palasi edellislauantain juhlat ja mukava neiti, jonka kanssa hän oli puhunut vähän liian kiihkeästi ja vähän liian pitkään voidakseen olla levollinen. Pulssi nousi, ja Niko tunsi palan kurkussaan. Ärtyneesti tuhahdellen ja pontevasti itseään saippuoiden hänen onnisti kuitenkin karkoittaa tuo hetki mielestään toistaiseksi.
Anu koputti oveen. "Tuu pois jo." Nikoa raivostutti. "Enkö mä nyt saa jumalauta olla suihkussakaan?"
Oven toisella puolella Anu naputteli silmät salamoiden ovenpieltä. "Mun tarttee kanssa päästä! Sä et muualla kuin suihkussa olekaan. Ja lisäksi sun isäs yritti just soittaa."

Illalla Anu tunsi huonoa omatuntoa soimattuaan Nikoa jälleen kerran. Hän suuteli tätä vuoteessa poskelle, tarttui tähän ja niin he rakastelivat hämärässä, joka hävitti kaikki värit ja muutti maailman mustavalkoharmaaksi massaksi. Seksi oli nautinnollista fyysisesti, mutta kumpikin tuntui poissaolevalta. Kliimaksin jälkeen he makasivat hetken sylikkäin ja Anu silitti Nikon päätä. Sitten hän nousi ja meni hiljaa vessaan. Niko oli jo nukahtanut kun Anu palasi.

Seuraavana päivänä he tapasivat Anun hyvänpäiväntuttuja ollessaan kaupungilla ruokaostoksilla.
"Miten teillä menee?", kysyi yksi tuttavista.
"Hyvin", vakuutti pariskunta. Niko puristi Anua kädestä.