Herään.

Joka paikkaa kutittaa aivan sietämättömästi. Nousen ylös vuodesohvaltani hieman unenpöpperöisenä tutkien pöllämystyneenä ympäristöäni. Kyllä, olen kotona. Katson ranteitani ja käsivarsiani, ne ovat täynnä raapimisen merkkejä. Olen ilmeisesti raapinut itseäni koko yön rikki pureskelluilla kynsilläni. Toisesta ranteesta tulee hieman verta, kohdasta, johon olen nähtävästi keskittynyt pitkän ajan. Ikkuna on hieman raollaan, ja sieltä tuleva hento, kylmä tuulenvire saa
oikean käteni kyynärtaipeen kirvelemaan voimakkaasti. Sanon ääneen: "Ai vittu".

Sitten tajuan kutinan ilmenevän vain tietyissä osissa kehoani. Kaulassa, päälaella, käsissä, nivusissa, pakaroissa. Raavintajäljet täyttävät ihoni kaikilta näiltä alueilta. Huomaan nyt, että peittoni on hieman likaantunut tummaan vereen, joka on tullut raavintakohdistani, jonka lisäksi myös haavoihini on tarttunut peitosta tumman oranssia nukkaa. Yritän ottaa sitä pois, mutta se on tarttunut tiukasti kuivuneeseen vereen, eikä sen vetäminen tunnu kovin miellyttävältä.

Päätän mennä suihkuun.

Suihkun lämpösäädin on jäänyt näemmä hieman liian kuumalle. Huomaan tämän kääntäessäni vedentulon päälle, kun kuuma vesi aiheuttaa erittäin tuskallista kirvelyä lukuisissa raapimahaavoissani.
Väännän veden äkkiä kylmemmälle, ja pian kirvely vaihtuukin veden ansiosta lempeäksi, vilvoittavaksi hyväilyksi kipeitä haavapaikkojani vasten. Suljen veden virtauksen ja alan varovasti kuivaamaan itseäni. Haavojen hankaaminen ei tunnu kovin hyvältä, joten tyydyn
kuivaamaan ne painamalla pyyhettä ihoani vasten kevyesti. Ripustan pyyhkeen kuivumaan suihkuhanan päälle, ja vedän suihkuverhon takaisin pyykkikoneen päältä suoraksi, sillä vessani pienuus aiheuttaisi muuten pyykkikoneen kastumista suihkujen aikana.

Juon hieman eilisen pizzan mukana ostamaani Jaffaa. Paikallisessa pizzeriassa käydessä tulee usein käytettyä lounasseteleitä, mutta pizza taasen maksaa vain viisi euroa. Täten erotuksessa jäisi muuten voitolle, ellei ottaisi isoa limua. Yleensä en juuri juo limonadia, saati edes osta sitä, mutta nyt viileä, hiilihappopitoinen juotava tuntuu erittäin makealta ja ihanalta mennessään alas kurkusta.

Otan kaksi neljäsataista buranaa, laitan ystäväni virkkaaman oranssimustan pipon päähäni ja lähden ulos.