RUNO I


Katson lampea
olen kuin unessa
se lampi on hopeainen lampi josta nouset
kuin rakkauden merenneito niissä unissani
ja näissä unissa minä olen
yksin tällä lammen rannalla

katson lammen pintaa
nousisitpa sinä sieltä
sieltä nousee vain lahna
se kohoaa yhä ylemmäs
        ja ylemmäs
                        ja ylemmäs
ja se muuttuu kuuksi
rakkauden kuu; toukokuu
Mutta tänä toukokuuna on sänkyni kylmä ja kolkko
autio
autio kuin tämä uneni lampi
jonka luona varron sua

et nouse vieläkään uneni lammesta
mikään ei nouse
ei edes se; minulla ei ole seissyt moneen kuukauteen
yksinäni kosketin itseäni ja yritin maistaa tuoksusi
tuopin reunalla
etsin sitä oikeaa huulipunaa ja lempeä
niin, rakkaus -
sitäkö minä vain sinussa etsin?
olinko rakastunut rakkauteen?
mitä on rakkaus?
mistä voin tietää?

Mitä on tieto?



RUNO II
"Runo rakkaudesta"

Olemme kahvilla
on yö
se on lähes käsinkosketeltava
kuin tumma sametti se valuuuuuuuuuuuuuuu yllemme
peittelee meidät
ja tukkii hetkeksi vain
kaikki ne haavat joita revimme toisissamme auki aina

En sano mitään
Turilas osuu lamppuun
Se tippuu lattialle
sytytät taas tupakan;
menthol-tupakan.

Turilas pöräjää
se lähtee johonkin
sinäkin lähdet joskus
ja tulee syksy
Olet minulle turilas