Sen jälkeen kun yliopisto loppu niin mä rupesin ettii duunii, mutta helvetti, aika nopeesti mä tajusin että mitä jollain naistutkimuksen papruilla oikeesti tekee? Mä olin menny lukemaan sitä siks kun olin jo lueskellu niitä matskuja etukäteen ja kiinnostusta aiheeseen oli ja muutenkin olin sillon vähän sellanen punkmimmero mutta olis kyl pitäny tehdä niinku Saana ja mennä vaan kauppikseen, tylsäähän se olis ollu mutta Saanakin tekee jo tässä vaiheessa jumalatonta liksaa, vaan pari vuotta sen jälkeen kun se sai omat paperinsa.

Ei mulla sit paljon vaihtoehtoja ollu. Mihinkään kaupan kassalle tai muuhun paskaduuniin mä en ryhtyny taipumaan, oli mulla sen verran lahjoja vaikka mihin, sitä oli kaikki opetkin aina sanonu, joten kun mä näin lehdessä työtarjouksen isolle mainosfirmalle merkitystehtailija niin mä tartuin siihen ku sika limppuun. Ja vaikka jotkut sanoo että tää on aatteen vastaista niin mä näen tän myyräntyönä sisältäpäin. Tässä vaiheessa myyräntyö on tosin ollu sitä että mä pistin toimiston seinälle Sleater-Kinneyn julisteen ja ostin palkkarahoilla reilun kaupan kahvia mut kuiteskin.

Siis sä kysyt mitä merkitystehtailija tekee? No sähän tiiät dekonstruktionismin? No kai sä sit hiffaat että dekonstruktionisti tarttee vastaparikseen merkitystehtailijan. Dekonstruktionisti näkee kaikessa mainonnassa ja kirjallisuudessa sun muussa siinä olevat kulttuurista johtuvat piilomerkinnät joilla ylläpidetään tätä heteronormatiivista, homososiaalista neokoloniaalista patriarkaattia. Ja merkitystehtailija sisäänkoodaa ne merkinnät.

Vihdoinkin mä pystyin tekemään mun opinnoilla jotain hyödyllistä. Eka mut pistettiin fallosymbolismin osastoon. Se on kuulkaa vaikeaa hommaa pistää mainoksiin fallisia symboleit niin että se on luonnollisen oloista, mutta mä osoittauduin lahjakkaaksi. Niin se sano mun musiikinopettajakin että Maikku on hyvä noitten fallisten objektien kanssa, lutka. Joka kerta kun te näätte miten banaani menee houkuttelevasti naisen suuhun tai raketti nousee ylös taivasta hammastahnamainoksessa millä ei oo mitään tekemistä hammastahnan kanssa niin on hyvät mahikset että se on mun ansiota. Että muistakaakin kunnolla että miehinen valta perustuu ylväänä sojottavaan penikseen. Mun erikoisuus on että mä oon aina, aina, saanu jotenkin pallitkin mukaan kuvaan, koska ei fallosta ilman siitosta, pitäkääkin se mielessä.

Mä olin siinä hyvä, joten totta kai mut ylennettiin nopeasti että mun lahjat saatais kunnolla käyttöön. Vaikka fallokset pysykin kaiken kaikkiaan hyvin mun sormissa niin vasta heteronormatiivisuuden osaston apupäällikkönä mä aloin loistaa. Sitä vois luulla että olis helppoo pitää huolta että mainosten sukupuoliroolit pysyy aina samana niin että kaikki tietää miehen olevan perheen pää ja naisen hoivaava äitihahmo, mut se on vaikeeta. Maailma muuttuu. Mut mä ylväästi keksin jatkuvasti uusia strategioilta millä kuluneet sukupuoliroolit saatiin pönkitettyä yllä tavalla, joka näyttää pintapuolisesti rikkovan sukupuolirooleja. Alitajunnan tasolla joka kerta kun miehekäs nainen lapioi pellolla paskaa luottoyhtiön mainoksessa mun alaiset huolehtii, että koreografia on sellainen joka sanoo "mun oikea paikkani on nyrkin ja hellan välissä, alista minua". Ja rahaa kilisee mun tilille ku rännistä.

Itse asiassa mä oon alkanu tähyillä vielä korkeampaa paikkaa. Kyllä, kohta mä aion kattoo kenen persettä pitää nuolla ja kenen persettä pitää konkreettisesti nuolla että musta tulee piilorasimiosaston pomo. Mä tiedän että kukaan ei tule olemaan parempi valkoisen ylivallan salainen puolustaja kuin minä. Itse asiassa mä haluaisin aloittaa hyvin verhotun vihakampanjan eteläamerikkalaisia vastaan. Ne vittu ansaitsee sen, sillon kun mä olin Guatemalassa lomalla ykskään niistä ei yrittäny lähennellä mua ja yks Pablo sano oikeesti että mene helvettiin kun mä kieputin vähän peppua sen nenän edessä. Törkeetä kansaa. Kyllä Elisan mainoksissa tulee kohta niin tilaamaan osaamaton brasilialainen mestitsi suomalaiselta yli-ihmiseltä liittymää.

Niin että kaikin puolin tää on hyvä duuni. Mua harmittaa vaan yks asia, yks pieni asia. Kato tää on taas niin tätä, tässä se taas nähdään. Vaikka mulla on parempi koulutus ja teen kaks kertaa enemmän duunia kuin teknokratiaosaston apulaispäällikkö Matias, niin siltikin sen euro on mun 80 senttiä.

Jotain tarttis tehdä.