Kaleva on opiskelijaghettojen aatelia. Muutama opiskelija-asuntokohde, tarpeeksi lähellä keskustaa ja vanhoja taloja, joissa saattaa jopa välillä olla kohtuullisen halpa vuokrakin. Pirre muutti sinne kuitenkin muista syistä. Nimittäin siksi, että oli lukenut lapsena paljon Tiina-kirjoja. Kakarat olivat hilluneet Liisankalliolla (jota ei enää ole kun siinä paikalla tönöttää se helvetin ruma Kalevan kirkko) ja veivanneet ylös alas tornitalojen hisseillä.

Kai siellä joitakin on raiskattukin, luulisi että ainakin Stag's Headin edessä aina välillä tapellaan. Bussejakin kulkee ihan ehdan suurkaupungin tyyliin. Vaikka siitähän Tampere on oikeasti kaukana.

Kaleva on liian kaukana kaikesta ollakseen oikeasti lähellä ja liian lähellä ollakseen oikeasti kaukana. Bussilla on turha mennä, mutta kävely vituttaa. Sen huomasi Pirrekin. Olisi varmasti hienoa päästä kävelemään joka päivä kotimatkalla yliopiston alikulkutunnelista, mutta ei! Yli on mentävä, tien laitaa.

Kukakohan muuten sai ajatuksen korotetusta jalkakäytävästä. Tai siis että miksi se pitää erottaa ajoradasta nimenomaan korokkeella, tai rotvallilla niin kuin täällä Tampereella on tapana sanoa. Eikö pelkkä viiva riittäisi? Suuressa maailmassa pyöräkaistoja erotetaan paksulla valkoisella viivalla ajoradasta. Miksiköhän Tampereella ei ole sellaisia? Bussikaistojakin ihan vaan muutama. Aika pieni kaupunki tämä Tampere.

Niinpä Pirre päätti, että ulkomaille on päästävä. Hän aloitti kiinan kielen peruskurssin kielikeskuksella ja päätti että isona hän lähtee Kiinaan. Vaikkei maasta mitään tiedäkään ja vaikka vihaa kommunismia. Varsinkin kapitalistista sellaista. Shanghai lienee sovelias paikka, tarpeeksi länsimainen ex-pat amerikkalaisten pokaamiseen, mutta kuitenkin sitä ihan oikeaa Kiinaa eikä mikään Hong Kong.

Niin, Pirre oli nimittäin päättänyt myös hankkia amerikkalaisen miehen. Koska niillä kuulemma usein on paljon rahaa. Kolme päivää Shanghaissa oli liikaa Pirrelle, hän ei kestänyt sitä molottavien kiinalaisten määrää, kaikki vielä pienempiä kuin hän. (184-senttisessä ruhossaan Pirre oli pitkä myös suomalaisten standardien mukaan). Pirre vaihtoi taktiikkaa ja päätti lähteä metsästämään Amerikkaan.

INS:n haastattelussa JFK:n lentokentällä paljastui, että hän oli teininä osallistunut Afganistanin sodan vastaiseen mielenosoitukseen. Ei olisi kannattanut, sanoi INS:n setä ja heitti Pirren putkaan. Seuraavana päivänä Pirre palasi takaisin Suomeen ja päätti, ettei koskaan lähde Tampereelta mihinkään, sillä onhan tämä kuitenkin ihan mukava kaupunki, täällä ei ainakaan ole liikaa molottavia kiinalaisia tai typeriä INS:n setiä, jotka heittävät putkaan.